Pimeitä katuja yössä kuljen
yksinäni valvon ja puiston penkillä vihdoin silmäni suljen
ajattelen sinua ja hetkiä meidän.
aina kun tavattiin
ensimmäiseksi halattiin
siitä eteenpäin jatkettiin
mihin ikinä päädyttiinkin.
Se kesä ja hetket ne
tuntuu kuin joku olisi vieny ne
koskaan en kuvitellut niin, että
ystävyydestämme erottaisiin ja liian helpolla luovutettaisiin.
| Runoilija | Runon nimi | Luontipäivä | Kommentteja |
Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| KuolevanKuva | Nimetön | 3.12.2008 | 1 | Runo |
| KuolevanKuva | Muistolle | 2.3.2009 | 0 | Runo |
| KuolevanKuva | Samuel&Mira | 23.12.2008 | 0 | Runo |
| KuolevanKuva | Nimetön | 3.12.2008 | 0 | Runo |
| KuolevanKuva | Paajanen | 2.3.2009 | 0 | Runo |
| KuolevanKuva | En kaipaa sinua | 3.12.2008 | 2 | Runo |
| KuolevanKuva | Yksin katsoen valkoista seinää | 1.1.2009 | 0 | Runo |
| KuolevanKuva | Välimatka | 5.8.2009 | 2 | Runo |
| KuolevanKuva | Masennus | 3.12.2008 | 0 | Runo |
| KuolevanKuva | Matkalaulu | 23.12.2008 | 0 | Runo |
Kommentit
Ihana runo, kirjoitettu tunteella alusta loppuun. Kaunista tekstiä :)