Syksyn pimeinä iltoina
ilmoitan sen,
kaivatun lauseen
vain lauseen
ei muuta
odotat kuin kuuta nousevaa.
olemme hiljaa,
sanat ovat turhia
piirtelemme kuvia kasvoille,
tuhat sanaa ja enemmän,
mieleeni jää.
Nousen,
ei syytä huoleen.
Olet halvaannuttanut minut
yksikin liikahdus
räjähdys tapahtuu.
Syvältä jääkuoren sisältä.
Sinä tiput
silmissäni kuihdut
elätkö?
ei sillä väliä
olet läsnä.
Silti niin kaukana,
olen vain hiljaa kanssasi
ja piirtelen.
Selite:
omalle kohalle aika mielenkiintonen.. ei sellanen perus runo jonkun puuskan vallassa.. vaan sellanen tulipa vain kirjoitettua..
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Upea tämäkin, hienoja keileikuvia ja ehjä kokonaisuus, joka kantaa loppuun saakka!
Herättää ajatuksia, ja saa tuntemaan itsensä hiukan haikeaksi.
Upea tämäkin, hienoja keileikuvia ja ehjä kokonaisuus, joka kantaa loppuun saakka!
Herättää ajatuksia, ja saa tuntemaan itsensä hiukan haikeaksi.