Iltahetki

Sydän lyö tasaiseen tahtiin.
Ei ole kiire minnekkään.
Tässä vuoteella vain me kaksi rahatona
kuin euroopan omistajat.

Sivelen sormellani vatsaasi,
kaulaasi, leukaasi ja korvanipukkaasi.
Kuiskuttelen hölmöyksiä korvaasi.
Sinä murahdat ja väläytät hymykuoppasi esiin.

Olet niin ihanan epätäydellisen täydellinen.

Kuuntelen hiljalleen tasaantuvaa hengitystäsi,
taidat muutaman sanan vielä sopertaa.
Voi, älä nukahda vielä rakas,
ei palata vielä harmaaseen arkeen.

Jos toiveen saisin ilmoille heittää
en toivoisi mainetta ja kunniaa.
Vaan ymmärrystä pysähtyä,
elämänsä parhaimpiin hetkiin.