Sinä vain saavuit
Kuin merimiehen viimeinen satama
Johon laskea ankkurin.
Lokkien kirkuna
Kaikuu kerta kerralta vaieten
Kuin menneisyyden haamut
Viimein paikkansa löytäneet
Ja satamaan tähän tuo mies
Jättää laivansa viimein lepoon
Meret on käyty, onnea etsien
Tyyneen kotisatamaan hän jää
Valtamerten tuuliin
Vaipui eksyneen haaveet
Joita turhaan etsineenä
Oli valmis kaiken jättämään
Kunnes tuuli kääntyi
Kotisatamaan laivan vuotavan toi
Ja tuo kapteeni kaiken kokenut
Viimein rauhansa löytää voi
Ja satamaan tähän tuo mies
Jättää laivansa viimein lepoon
Meret on käyty, onnea etsien
Tyyneen kotisatamaan hän jää
Selite:
15 vuotta 30-vuotisesta elämästäni olen yritänyt kirjoittaa elämäni ensimmäistä biisiä ... uuden suhteen myötä tämä syntyi puolessa tunnissa, toivotaan ettei jää viimeiseksi.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Surullisenkaipuvaa, mutta herkkä, pidän =)
tässä sinulla on hyvä alku.
ei muutakun uutta tulemaan