Nimetön

Runoilija Huurre

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 3.8.2006

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Elämä on niin syvältä. Onneksi on asioita, jotka tekevät siitä elämisen arvoista kaikesta tuskasta huolimatta.
 

Hiljainen juna-asema.
Vanhahtava blues soi.
Saksofoni vaikeroi kaihoisasti,
valittaa raastavan kauniisti.

Sadepisarat valuvat alas junan ikkunaa.
Blues vie kaupungin laidalle,
köyhälistökorttelin pihamuurille,
ranskalaisille parvekkeille.

Surumieliset sävelet nousevat yöhön,
sulavat rikkinäisiin sydämiin.
Joku itkee heidän puolestaan.
Yksinäinen soittaja.

Tuuli vaikenee.
Taika katoaa.
Huomenna taas.
Mutta he hymyilevät.

Selite: 
Eräs kappale inspiroi tähän.
Kategoria: 
 

Kommentit

Tosi jotain hienoa! Ois kiva tietää mikä kappale?

Tosi jotain hienoa! Ois kiva tietää mikä kappale?

 

Käyttäjän kaikki runot