Katso, kuinka sieluni routii
Se on pakkasen purema, tulen suutelema
Se kantaa sisällään Saharan yötä
ja aurinkojen syntyä
Se tanssii pimeille vuorille
ja nauraa Golgatalle
Ja vuosien,
vuosikymmenten,
satojen, kenties
tuhansienkin
jälkeen
Se on väkevä kuin höyhen
Makea kuin muinaiset riitit
Se kantaa kohdussaan Valon lapsia,
Mirhaa ja Balsamia
Kuulet sen laulun unissa
Se kietoo sinut totuuksiinsa
Hukuttaa näkyihinsä
Houkuttaa helmoihinsa
Älä kiellä siltä mitään
Se ei ymmärrä järkeä
ja tahtoo vain omaansa
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
tykkään tämän yhtenäisestä harmoniasta