Päivät eiliset

Kun muistelen kulunutta vuotta,
mieleen juolahtaa
ensimmäisenä Are,
häntä ei voi unohtaa.

Muistan myöskin Campun,
ja Markus Heikkosen.
Vaikka mä heitä tuntemaan,
oppinutkaan en.

Oli luokallani Forsström,
Viivi ja Limppukin.
Ja tieysti Robin,
jota melkein inhosin

Oli Roger ja Emil,
ystävät takaa vuosien.
niin ja sitten Annika,
tyttö hiljainen.

Heidät kaikki nään kun katson päiviin eilisiin
joitain ylistettiin
kun toisia nörtikisi haukuttiin
ja toisilta taas lätsöjä otettiin
mutta kuitenkin,
me kaikki selvittiin.

Mimmiä, Jannicaa ja Christaa,
muistelen hymyssä suin.
kuten myöskin Idaa,
johon silloin tutustuin.

Henri löysi uuden,
suuren rakkauden.
Mutta Emmi Piippoa,
sietänyt mä en.

Mikke taisi Miiraa,
silloinkin rakastaa.
Muttei Miira,
halunnu olla sen kaa.

Oli satu hyvin viisas,
kuten Lassikin,
Ja senpä vuoksi heitä,
hyvin ymmärsin.

Heidät kaikki nään kun katson päiviin eilisiin
joitain ylistettiin
kun toisia nörtikisi haukuttiin
ja toisilta taas lätsöjä otettiin
mutta kuitenkin,
me kaikki selvittiin.
Mutta kuitenkin
me kaikki selvittiin.