Pienoiset sormet
siloinen poski
täti tämä hiljaa
varovasti koski.
Hymyn suloisen
suothan mulle
iloisen päivän
noustessa sulle.
Silmäsi aitoa iloa
anna loistaa
murheet turhat
naurusi poistaa.
Miten voit olla
niin suloinen?
Nuo pienet varpaat
vaiko nenä tekevät sen?
Täti vai kummitäti?
Oikeastaan ei väliä
kunhan vaan vielä
saan pitää sua sylissä.
Rakas siskonpoika,
rakas kummipoika
nyt jo 7kk.
Selite:
Äh, tätä runoa ei pystynyt kirjoittamaan ilman, että aloin itkeä... Waltteri on vain yksi elämäni tärkeimpiä ihmisiä tällä hetkellä ja aivan mahtava pakkaus! :3 On kauhea ikävä ja pelkkä ajatus, että joudun odottamaan vielä päivän tai pari ennen kuin näen Waltsua taas, tuntuu ikuisuudelta. Ikävä on! <3
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
