Sinuun sattuu
Haluisit itkeä,
mutta et pysty
et kykene siihen
enään
Mistä saada lohtu,
kun elämän on
täyttänyt tuska
Haluiaisit kiljua raivosta
Itkeä kivusta - sisäisestä kivusta
Haluaisit sanoa:
Auta minua,
mutta kun et
halua olla vaivaksi
Vaikene.
Et halua olla taakka - sano kaiken olevan hyvin
Kun kerran sanoit
kaiken olevan hyvin,
Huomaat ottaneesi
sen tavaksi
Jonain päivänä huomaa,
kuinka tämä sinun tapasi
on tuottanut sinulle itsellesi
tuskaa
Et pääse siitä
eroon - se seuraa sinua
Huomaat olevasi loukussa
vailla päämäärää
Ja kun nyt yrität kertoa
pahasta olostasi
muiden korviin
et pystykkään siihen
Ihmettelet hetken aikaa
mistä moinen
kunnes muistat tapasi
Mikään puhe ei auta
sitä pois, koska
asiat joista olisi pitänyt
puhua ovat patoutuneet
mieleesi suureksi vyöryksi
Et tiedä mistä aloittaa
puhuminen - avautuminen,
koska vyörypallo on niin
suuri ettet saa sitä yksin
puretuksi
Mielesi sisällä olevat
kipeät asiat ja tapahtumat
huutavat apua, jota et osaa
pyytää
Pelkäät asioitesi laiminlyöntiä,
jos kerrot niistä jollekkin
Kukaan ei usko sinua, sillä
sinullahan on aina ollut asiat hyvin
ja elämä hyvällä mallilla
Miten sinulla nyt yhtäkkiä
muka on paha olla ja mieli
turtunut?
Luulempa, että kerjäät
vain sääliä
Sinä huomionkipeä
kakara
Huomaatkin kuinka
kukaan ei uskoa sinua - olet aivan yksin
Yksin pimeässä maailmassa,
josta et pääse pois
Ja kaiken sen jälkeen, kun
olet yrittänyt kerätä voimia
kertoaksesi olostasi - sinua ei uskota
Tajuat toivon olevan kaukana
Uskollekin paremmasta huomisesta
voit heittää hyvästit
Ainoa vaihtoehto on enää
kahlata paskassa
niin kauan, kunnes
ikuisuus tulee vastaan
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Voi kuinka koskettavasti kuvailetkaan patoutuneita kivunaiheita ja puhumattomuutta, joka kääntyy itseäsi vastaan. Hyvin tuttuja tuntemuksia itsellenikin. Pahan olon tunteet kannattaa tuoreeltaan puhua pois!
Älä lakkaa hakemasta kuuntelijaa. Voimia!
Erittäin hieno runo vaikenemisen vaikeudesta. On kamalaa, ellei kukaan aikuinen vastaa avunhuutoon, joka varmaankin näkyy silmistäsi. Voimia sinulle ja muista, että jossakin on ihmisiä, jotka kykenevät kantamaan vastuunsa nuoremmista. Toivon, että löydät heidänlaisiaan matkallasi.
Voi että, tämä herätti muistoja. Muistoja siitä kuinka kaikki ei aina ole ollut hyvin vaikka "kaikki on hyvin". Itse pääsin puhumalla eroon vyörystäni, mutta runon minällä on vielä huonompi tilanne, koska hän ei ole löytänyt vielä ketään joka uskoisi että kaikki ei ole hyvin. Voi vaan toivoa että löytäisi... Hieno, kipeä runo, joka on vahva aiheensa takia!