Sade

Runoilija EmoKid

nainen
Julkaistu:
8
Liittynyt: 5.12.2009

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Tutut sanovat hulluksi
Kaverit sanovat emoksi
Ystävät sanovat masentuneeksi
ja aikuiset puhuivat parantumisesta..... Mutta se aika on jo takana päin Olen kuin uusi ihminen :)
 

Sattaa
Sä rakastit sadetta,
soitit mulle ainna sillon,
kateltiin sitä ainna yhdessä,
oltiin silloin aina iloisia.

Nyt sattaa,
katson puhelinta mutta se ei soi,
kuuntelen sadetta,
kuulen sinun naurusi ulkona.

Taidan seota,
tunnen kosketuksesi,
näen hymysi.

Näen sinun istuvan viereläni,
niinkuin mitään ei olisi käynytkkään,'
tiedän että et ole siinnä oikeasti,
mutta mitä väliä.

Sillä näen sinut viellä,
ja se on kaikkein tärkeintä.
Sadepilvet katoavat,
aurinko tulee esiin,
se valaisee pelkää tyhjää huonetta,
suljen verhot,
en voi siettää aurinkoa enkä koskaan aijokkaan,

Olen taas yksin,
tulen aina olemaan yksin,
niin kuin moni ystäväni sannoo:
Jotkut ovat tarkoitettu elämään yksin,

Hymyillen itselleni,
Minä kuulun heihin,
minut on kasvatettu elämään yksin,
olen kestänyt sen tähänkin asti,
joten kestän se viellä hauttaankin asti
(mutta matka hauttaan voikin olla ylättävän lyhyt ;)

Selite: 
Kaverille Sonjalle joka teki itse murhan
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot