Kivet pilviä

Runoilija sulkakynäilijä

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 20.6.2006
Viimeksi paikalla: 27.10.2019 2:21

Asuinpaikka: Helsinki
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Pehmeintä ja syvintä ihmisessä on hänen ihonsa,
se antaa vastauksen kaikkeen.

- Eeva-Liisa Manner
 


ei yhtään metaforia mielen ulottuvilla

ruohokenttien aavat ja
ja
sanoja hakeva mieleni

välkehtivä metsä,
siinä, marraskuun kylmyys,
hengityksen veistokset ilmassa; Dalia...

...kai?,
aivan varma ei voi koskaan olla,
muodostuvat vain hetkeksi


huimaus,
hetkenpainoinen tyhjyys ja
painottomuus painaa ihoani,


Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Huigeen hieno

Hiljaa yritän muodostaa näkymää näistä pilvistä, sanoistasi ja ne tulevat alas...huokaisuttavan hyvää runoa sylin täydeltä...sanaton ;)

hieno

Taianomaisesti jää mieleen leijumaan.
Kaunis runo.

kauniisti soljuva runo, sinulla on todella kaunis tapa kirjoittaa runojasi :)

Jotenkin niin tutun tuntuinen ajatusmaisema...siitä kuinka hakee runosanoja ja metaforia. Näkee joskus vaan ei huomaa. Kunnes se muodostavat runon kuin itsestään. Tämä on kaunis.

Aika pysähtyi
tarjoten mahdollisuuden
lukea uudelleen

Pidän.

Viimeistään ajatus pysähtyi tuohon Dalin kohdalle. Hauskasti huumorilla, (surrealismia joukossa) täytetty yksityiskohta kantavana voimana runossa.

 

Käyttäjän kaikki runot