Se pimeys oli tähtien tuomaa
niiden sammuessa yksitellen
yötaivaaltani
ja kultainen kuu lakkasi olemasta
eikä valaissut tietäni
luoksesi ...
Maailma kääntyi loppuunsa
tietäjät eivät kirjoittaneet pergamentteihin
ennustuksiaan
eivätkä taiteilijat nähneet mitään
mikä pitäisi ikuistaa
ja aikakin jäi villisti pyörimään ympäri kellotaulua
unohtaen heräämiset
nukkumaan menon ...
Minulla oli jäljellä enää vain hetkiä
jotka piti kohdata
ilman sinua ...
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Olet kuvannut hienosti ja todella vahvasti noita maailmanlopun tunnelmia. Ainakin rakkauden loppuminen on eräänlainen henkilökohtainen maailmanloppu. HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ SINULLE! :)
Kylläpä tässä ollaankin vallan suurien asioiden edessä eikä suinkaan kuinka tahansa hutiloiden vaan loppuun saakka ajatellen mitä maailmaloppu saisi aikaan.
Mutta kuinka kummassa kuitenkin kaiken jälkeen se yksinäisyyden ja orpouden tunne tavoittaakaan !
Hienoa, hienoa.