Nimetön

Runoilija Ketunleipä

nainen
Julkaistu:
11
Liittynyt: 7.6.2006
Viimeksi paikalla: 8.2.2022 12:09

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

*Marraslapsi* 
 

Suruni on läpinäkyvä laatikko
josta muistot kuultavat läpi,
tarttuvat ihooni, minuun
itkettävät kun nousen portaita joilla istuimme

Ajan myötä seinät paksuuntuvat,
muuttuvat valkoisiksi
ja sisältö peittyy

Seinissä on aukkoja, arpia
jotka välillä välähtävät

mutta ehkä joskus valkoisuus on täydellistä,
muistot vain kauniita.

Selite: 
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot