Suudelma

Runoilija arinomi^^

nainen
Julkaistu:
8
Liittynyt: 5.6.2006

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

tällänen.... persoona....
 

Laskeva aurinko punaa maiseman.
Kuljen tummaa metsänreunaa paljasvarpain.
Tumminen kuusien alla näen
Hänet.
Hän tuijotti minua kylmästi
punaisilla silmillään.
Tummat hiukset heiluen ikuisuuden tuulissa.
Hullu virnistys kasvoillaan..
Tuijotimme toisiamme.

Käännyin ympäri aurinkoa kohti.
Hän oli edessäni.
Hän sulki minut kylmään syleilyynsä.
Tunsin elämän liukuvan pois minusta.
Maisema sekoittuu
laskevan auringon verenpunaiseen loistoon.
Näköni sumentuu.
Näen enää vain hänen mielipuolisen hymynsä
Hänen suupielensä ovat veressä.
Minun veressäni.

Selite: 
höm... ei voi muutakuin nauraa.. :D toivottavasti joku tajuaa kenestä on kyse... voi ei....
Kategoria: 
 

Kommentit

Miusta tuo on hirveen surullinen ja herättää ajattelemaan monia ajatuksia,näin kerran samantyylistä unta ja heräsin itku silmässäni..:/

Hieno...tykkäsin...<3

"Maisema sekoittuu
laskevan auringon verenpunaiseen loistoon." uiiihiihii :3

öh.. tulee mieleen joku/ jokin... mutta muuten niin ihan hyvin kirjotettu.. >.<

 

Käyttäjän kaikki runot