kuunsilta

Runoilija Janze79

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 14.1.2007
Viimeksi paikalla: 31.1.2021 22:53

Asuinpaikka: -
Syntymäpäivä:
11.9.1979

päivä jolloin lopetan unelmoimisen, on päivä jolloin kuolen.
 

syksyn lapsi mä oon,
elokuu saa kaipaamaan.
ei kesää vaan rakastaan.

peilityyni on tumma järven pinta,
kaiken se heijastaa.
kuin kristallihelmet sen pinnasta tähdet kimmeltää.
kohta kuukin sen yli sillan rakentaa.

sitä odotan että kuun sillalle astelen,
syliisi kävelen ja sua suutelen.
alla tään tähtitaivaan ja kauneuden.

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Kaunis runo. Pidän tästä. :)

kaipaava, kaunis!

Todella ihanasti ja kauniisti kerrottu rakkaustarina.
Herkän odottava tunnelma ja rakkaudellinen vahva tulkinta, ihana runo! 
 

Käyttäjän kaikki runot