onkai se sitten niin.
myönnettävä
että en selviäisi ilman sinua
en haluaisi olla kenestäkään
en mistään riippuvainen
mutta minä olen
niinkuin hyvä kakku sokerista
niinkuin sairas lääkkeistään
niin minäkin olen riippuvainen sinusta
ja kun viikkoisin olet poissa
minä turvaudun neljään seinään
koittaa päivä jolloin tulet takaisin
ja viivyt luonani nelkytseittemän tuntia
niistä nelkytkuus
minä kiukuttelen
täysin hallitsemattomasti
ILMAN SYYTÄ
TAHATTOMASTI
ja viimeisen tunnin
minä itken
Sinä kaukana oleva kasarmi, minä vihaan sinua.
Selite:
ymmärtääkö kukaan mistä puhun?
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
usein kun jotain hartaasti odottaa ja toivoo niin helpottuneena h-hetkellä tekee jotain järjetöntä
hienosti kuvaat tätä tilannetta
ehkä jokseenkin mukana pienoinen vihan kipinä