eilinen on aina vain
historiaa
ja lauluni sinulle
itäinen keskitalven tuuli
se viiltää kasvojasi vain
sen hetken, että
veri lumessa todistaisi
jumalten sinetin
ajan rattaat ohjaavat
näytelmiä rakkaudesta
ja roolimme murskautuvat
niiden kirskuvien ruostehampaiden
musertavasta voimasta
tunsin vielä illalla
kasvojeni uurteet, mutta
synnyin heti uudelleen
kaukosäädin kädessä
valitsemme
pyhiä toimituksia
valikoista
näkemyksemme vaihtuu
kuin kodittoman
yösija
runnon neliskanttista
palikkaa pyöreään
reikään
muuttuvan vaatimuksen
mustaan aukkoon
vallihautojen toisella
puolella on aina
uusien sanojen
vyöhyke
sieltä ammutaan
merkitysten konepistooleilla
jos Jeesus tulee uudelleen,
katson hänen ristiin
naulitsemisen suorana
mtv3 maxilta
Selite:
Ihminen ja muuttuva ajankuva.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
