Aina sama karu tie odottaa minua
Sen kuolleiden ruusujen piikit raapivat sydäntäni
Kaikki ne ilkeät asiat
Joita kelot kuiskailevat
Kulkutielläni
Sora polttaa paljaita jalkojani kuin kuumimmat hiilet
Kadotin tukeni, nyt harhailen
Raahaudun eteenpäin verissäni
Katse sumenneena
Niin kirkas valo palauttaa näköni
Kuulen taas naurun
Muistan miltä tuntuu olla taas iloinen
Miltä tuntuu kun kyyneleet tyrehtyvät
Sillä sinä kuivasit ne.
Selite:
Rakkaalle ystävälleni, joka on tukenut minua aina.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
