Aamuaurinko paistaa ikkunasta,
mut herättää tutusta unelmasta
Sua kaipaan paljon, viereltä aamusin heräämään
mut tiiän ettet takas tuu, meen itteeni vessaan keräämään
tulisit takas mun syliin, kukaan muu ei tätä kylmyyttä pois saa
silmissä sumenee, näkyy vaan musta, valkoinen ja harmaa
kaiken minkä omistan, sulle olisin antanu
vuoret alppien ja andien, sulle olisin kantanu
hei kuuntele tää, mikään muu ei haittaa
pelkästään se, ettei käsii voida yhteen laittaa
elämäni on tällä hetkel iha vitusta
ei löydy pienintäkään ilon hitusta
toivon silti, et huomenna on paremmin
mutta käytän aina vaan jalkonani aremmin
Mitä mä sulle tein?
Kukkia mä sulle aina vein
vai hei jätinkö jotain tekemättä, rakas?
en kai, mut neiti haluun sut vaan takas
Elämä ilman sua on kuin kukka ilman juuria
kuihdun ja kuolen, mut onneks en elätelly suuria
tiesin et oot liian täydellinen mulle
olin vaa hiekkaa ja tomua sulle
hei kuuntele tää, mikään muu ei haittaa
pelkästään se, ettei käsii voida yhteen laittaa
elämäni on tällä hetkel iha vitusta
ei löydy pienintäkään ilon hitusta
toivon silti, et huomenna on paremmin
mutta käytän aina vaan jalkonani aremmin
Kirjoitan viestiä kuolemalle
päädyn huomenna maan alle
otan mukaani kädet, jalat, sydämmen ja pään
ajatuksiin ihmisten, toivottavasti jään
käväsen ekana moikkaamassa jumalaa
tää kaikkivaltias vierotsuu humalaa
mutta ei midist, tarjoon sille paukun
ja samalla sen päin pärstää haukun
mutta niinku sanoin, mikään muu ei haittaa
pelkästään se, ettei käsii voida yhteen laittaa
tää viesti soi: mikään muu ei haittaa
pelkästään se, ettei käsii voida yhteen laittaa
elämäni on tällä hetkel iha vitusta
ei löydy pienintäkään ilon hitusta
toivon silti, et huomenna on paremmin
mutta käytän aina vaan jalkonani aremmin
(c) Massajanis
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi