Purkissa

Runoilija LuZu

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 12.9.2007

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

En halua kirjoittaa sinulle runoa surusta, vaan siitä kun me rakastimme, siitä mikä oli, ja mikä ei enää tule olemaan. Että saan hymyillä, ja itkeä, ilo sydämmessäni, ja sinä ajatuksissani. Ilman katkeruutta. Sinun kanssasi.
 

Miten voin säilöä itseni, niin
etten menetä itseäni?

Kuinka kauan minä säilyn,
mikä on minun parasta ennen,
päiväykseni?

Jos vaihdan itseni,
muutan erilaiseksi.

Mikä minusta silloin tulee.
Olenko vielä sama, minkä säilöin jo?

Päätänkö siis,
vaikka olen vajaa,
etten täytä itseäni,
vaan jätän varaa.

Olla vain
ja antaa muiden arvostella.

Eihän kaikki pidä purkkiruuasta.
En minäkään,
ihan kaikesta.

Siispä jään purkin pohjalle,
jään tänne makaamaan.

Hymyilemään ja kuuntelemaan,
kuinka muut purkkiruuat moittivat,
että pölytyn kun kukaan ei minua halua.

Se joka haluaa,
ainakin on kiitollinen,
että minä olen se viimeinen purkki.

Kun nälkää ei enää jaksa.

Selite: 
Minä olen purkkiruokaa :)
Kategoria: 
 

Kommentit

Yksi sana riittää: HYVÄ. X)

 

Käyttäjän kaikki runot