Eilen kun tavattiin, sä olit aivan hiljaa niin. Mä mietin et onko vika minussa vai sinussa. Ajattelin et tietenkin minussa, rakastan sua liikaa ja kaikki sen tietää ja näkee. Tää on tuskaa joka huuta mun sisällä kun en sua voi lähennellä. Vaikka mä en vois sun loukses tulla niin silti on hyvä ollo mulla kunhan saan vaan kattoo sua. Kyyneeleet häipyy heiti kun kerran saisin sun viereestulla, mut kun kaikki ei oo hyvin mulla. Ilman sua nyt joudun elämään, koska väärän henkilöön meni luottamaan. Rakastan sua ikuisesti silti vielläkin vaikka sua en näkiskään.
Selite:
Kaikkee sitä joskus kokee :)
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
