Valehtelu on taidetta.

Sanot, että et ymmärrä taidetta.

Et ole koskaan kiinnittänyt siihen huomiota.

Teatteri on puuduttavaa, masentavaa, ankeaa.

Näyttelijät ovat huonoja, kaikki jotenkin samanlaisia.

Taidetta on niin erilaista.

Väität, että runot eivät ole taidetta.

Eivätkä novellit, tanssikaan ei ole, musiikki vielä vähemmän.

Ainoa taide minkä todistat on se kankaalle maalattu maisema.

"Tämä se on sitä oikeaa taidetta!" katsot ja hymyilet ilkeästi.

Hämmennät konjakkiasi, siemaat sitä kulauksen.

Ainoa taide, mitä sinä osaat tehdä ja ymmärtää on valehtelu.

Valehtelukin on taidetta.

Ja sinä näyttelet siinä pääosaa!