puro kikattaa
pulppuaa naurua
veden juokseva nauru
pysähtyy koskeen
kivellä istuva peippo
tirskahtaa nauruun
lentää pois kikattaen
kosken naurupisarat nauraa
ilon kyyneleet peittyvät ilomereen
laskeutuva suvanto odottaa
tirskuvaa naurua
otan sinut syliini
kuplamereni suvantoon
nauramme yhdessä
aaltomeren kukkia
keltaisia lumpeita
yhteinen haavimme
taittuu ilon painosta
nauretaan sille minkä hukkasimme
kadotettu katiska
jonne laitoimme murheemme
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Voi miten hyväntuulinen runo, saa hymyilemään. Hyvää syntymäpäivää!