Kuin lapsi
pieni,
vesi silmissä
kysyn
miksi?
Jo kahdesti näille seitsemälle päivälle
toisella ase, toisella köysi
Murhasivat kaksi perhettä, sukua,
monta haavetta ja toivoa
Ei pakotietä, ei tekosyitä
vain teon rujous
ja naurettava pelkuruus
ei paljon naurata,
voin kertoa
ei naurata
mikä saa
aikuisen
ihmisen
jättämään kaiken
pakenemaan kuin typerys
rajan taa tavoittamattomiin
hyvästelemättä
| Runoilija | Runon nimi | Luontipäivä | Kommentteja |
Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Kahlehdittu | Seinähullut ruusupuskassa. | 31.8.2009 | 0 | Runo |
| Kahlehdittu | Tyyntä ennen myrskyä. | 25.8.2009 | 0 | Runo |
| Kahlehdittu | Saanko jäädä yöksi? | 24.3.2009 | 2 | Runo |
| Kahlehdittu | Puolimatka | 5.2.2015 | 0 | Runo |
| Kahlehdittu | Onnellisensurullinen. | 28.5.2009 | 1 | Runo |
| Kahlehdittu | Postia, terveisin Ihastunutpöhkö pilvilinnasta. | 31.8.2009 | 1 | Runo |
| Kahlehdittu | Sananen onnesta 1 | 12.3.2010 | 0 | Runo |
| Kahlehdittu | isä | 7.9.2011 | 3 | Runo |
| Kahlehdittu | Nimetön | 7.5.2009 | 0 | Runo |
| Kahlehdittu | 365 | 16.6.2009 | 0 | Runo |
Kommentit
Tämä runo herättää ristiriitaisia ajatuksia. Tapahtumat hirvittävän surullisia, mutta oman käden kautta lähtijällä ei ole enää voimia miettiä itseänsä tai välttämättä muita. Saattaa jopa luulla, että läheisten elämä helpottuu, jos itse poistuu kuvioista.
Niin surullista. Voimia.
kipeä, surullinen.