Aamulla seitsemän jälkeen.
Kylmä viima iskee vasten kasvojani.
Pakkasta kaksikymmentä astetta.
Bussi taas myöhässä.
Tärisen kylmästä.
Mieleni tekee kupillista kuumaa kahvia,
mutta korvaan sen savukkeella,
joka jo on aamun viides.
Minua väsyttää ja harmittaa,
koska olisin halunnut jää kotiin
makaamaan lämpöisen peiton alle.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tuntuu sitten maailma menneen sekaisin tälläisillä pakkasilla (johon ei tänä talvena juurikaan olla totuttu)...oli sitten kyseessä julkinen liikenne tai oma auto :))
Tuttua tunnelmaa kuvailet hyvin :))
Sama tunne mullakin, että olis halunnut jäädä sinne lämpimään nukkumaan! ((:
Kylmä pakkanen ei houkuttele ... mutta lämmin peitto kyllä***~~~***~~~*** :)
Onneksi pakkaset rupeaa hellittämäään ja aurinko tulee piilostaan.
Oikein hyvää Syntymäpäivää!
kahvia ja tupakkaa samat tunteet minullakin joka aamu.