Kymmenen vuotta sitten

Runoilija 7286888e6fe3574e1a584078ba12645c

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 17.1.2006
Viimeksi paikalla: 25.6.2018 23:09

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Runot eivät ole vain sanoja sanojen perään.Ne on ajatuksia, joita ei sanota ääneen.
 

Eihän 13 -vuotias tiedä mitään elämästä.
Silti tuntui, että tiesin kaiken.

Paremmin kuin vanhempani,
veljeni
Paremmin kuin koulussa opettajani.

Aina parhaan ystäväni kanssa karkasimme,
lintsasimme
Tänään ei jaksa,
ei ehkä huomennakaan.

Missä vaiheessa annoin itseni
niin nuorena masentua
Oliko nuoruuden kynnys lapselle
liian korkea astua.

Aina oli pahat ajatukset
itseään kohtaan
Ei uskaltanut kellekään kertoa,
uskoutua
mitä olisi halunnut itselleen tehdä.

Nyt vanhempana,
viisaampana,
helpottuneena

Onneksi en antanut itseni mennä.

Selite: 
Tänään on tullut luettua runoja, joista suurin osa käsitteli elämää ja kaikkea sitä mikä siinä on huonosti. Masennusta, kyllästymistä kaikkeen. Palasin taas omiin muistoihini ja ajattelin kirjoittaa niistä. Runon tarkoitus ei ole surkutella sitä pahaa oloa mitä on ollut, vaan iloita siitä että vaikka tuntuu kaiken kaatuvan päälle niin asioilla on tapana järjestyä. Voimia kaikille joilla on paha olla ja vahvuutta uskoa että kaikki muuttuu paremmaksi! <3
oletus
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot