Aurinkouhri

Runoilija Goethe

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 14.1.2006

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Ja ei! Kuolema ei ole minulle ongelma. Kuolema on hyvin kaunis asia, yksi kauneimmista, vain eräs ihminen menee sen edelle. Kuolemaan johtaneet syyt voivat sitten olla jotain aivan muuta kuin kaunista.
 

Rujo hiilipannu
harmaalla kivipaadella
kivekehän keskellä.

Mies valkopartainen,
mustassa kaavussaan,
hiilipannun äärellä.

Korpit raakkuvat,
vartioivat kehää,
palvelevat herraansa.

Maankamaran läpi,
mullan alta,
kapuaa kääpiö.

Herrallensa ojentaa,
vaitonainen kääpiö,
säkin mustanpuhuvan.

Verinen sydän
toisensa jälkeen
säkistä nousee.

Kaikki hiilipannuun
peräjälkeen kihisemään;
makea tuoksu.

Kuolleiden tuskanhuudot
herättävät Auringon.
On päivänkoitto.

Aurinko kimaltelee
veressä kivipaadella
kadotettujen huutaessa.

Meren pihkaa
mies heittää
hehkuville hiilille.

Teppelissä rauha
seuraavaan aamuun
valitsee.

Selite: 
Tuntuu jotenkin vialliselta, mutta en vain osaa korjata. Täytyy katsoa joskus uudemman kerran.
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot