Keinun raikkassa keväisen tuulen sylissä
se tuo mieleen muistoja entisistä keväistä
ja minä teen koko ajan lisää uusia sellaisia
niin kuin nyt, juuri nyt, tässä hetkessä
josta en saa tarpeekseni, vaikka viileä ilma
saakin paljaat nilkkani kananlihalle
sillä tuo tuuli tuo heräävän luonnon tuoksun iltaan, joka on täynnä unelmia ja toivoa
kuuluu sumuisen puron solinaa, muutamien pikkulintujen sirkutusta ja askeleiden kohinaa,
näkyy puisia ränsistyneitä latoja, kultaisia peltoja ja vihertäviä silmujen täyttämiä koivuja
kaikki aisti ovat täysin auki keväälle, luonnolle, maailmalle
ja avaan mieleni ajatuksilleni, haaveilleni, tunteilleni
enkä tunne hetkeen minkäänlaista kiirettä,
mieleni lepää tuulen kietoessa minut yhä lujemmin otteeseensa
eikä muuta tähän hetkeen tarvita
paitsi ehkä saatan halailla lujemmin takkia illan enemmän viiletessä
Ja vaikka tuo hetki ei ikuisuutta kestäkään
joku päivä minä muistelen tätä iltaa
ihanana lämmittävänä muistona
jossa keinun raikkaassa keväisen tuulen sylissä
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kauniisti kaunisti saa tästä runosta, totta, tallentuvan muiston keväästä. Se rauhoitta ja lämmittää se on aidosti mukavaa