Pari keskustelua: lyhyt ja pitkä.
Puhetta sanoin, hieroglyfejä paperilla.
Läheinen maa, kuin toisella puolen palloa.
Pitkä hiljaisuus -- välttelevä sävy. Pelkoa?
Halua jakaa kokemuksia, tarve kertoa tarina.
Tarve jakaa pois tyhjyytensä,
silti suojella toista itseltä.
Miten saisi tytön hymyilemään?
Toisaalta: ehkäpä yksinäisyys lopulta oli se ainoa syy...
Selite:
Eli viimeinen osa tätä runoelmaa: omistettu taas eri ihmiselle. Kuinka vaikeaa onkaan tietää jotain oman itsensä sisäisistä tapahtumista?
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi