miksi en saa olla hän
heräisin aamuisin vierestäsi
hymyilisit ja katsoisit
unisilla, ruskeilla silmilläsi
enkä tällä kertaa
olisi menossa mihinkään,
mulla ei olisi kiire kenenkään luo
en ikinä satuttaisi tai
olisi kuin ne muut, lupaisin
paljon mutta antaisin vielä enemmän
jos vain olisin hän,
mutta nyt saan tyytyä pelkkään hymyyn
kun kävelette kadulla vastaan.
Selite:
ja saan hymyillä kun mietin sitä, että olin kuulemma kaunein tyttö joka sun vieressä on nukkunut :)
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Jotenkin surumielinen vaikka tunnelma muuten positiivinen. Kiva runo :)
Kaunista haaveilua. Haikeus välittyy ehkä päällimmäisenä tunteena, mutta runostasi puuttuu katkeruus, vaikka tuossa tilanteessa voisi kuvitella sellaistakin olevan. Ehkä ei.
Kuitenkin, kaunis kokonaisuus!
Kaunista haaveilua ja hyvä kirjoitustyyli tässä. Tykkään myös runon asettelusta ja muotoilusta, se kiinnitti huomion heti kättelyssä, etenkin tuo alun isompi fontti. Tähän oli aika helppo myös samastua, en varmasti ole ainut jolle on lukiessa käynyt niin :)
hyvä runo :) tykkään
Tykkään tästä kovasti. :)
hienoa unelmointia pidin
jotenkin riipaiseva, voin hyvin samaistua tähän tunteeseen. kaunista kyllä, lempeää ja kaipaavaa.
Se on sitä rakkautta se, sen korventavaa kaipausta sydämessä. Tuo punateksti teki tästä ihanasti ilkikurisen hymyineen, love it!
Aina ei voi olla Hän. Pidin tyylistäsi.
Hyvää syntympäivää!
kaunis ja surullinen.