Kaipaus ja Huokaus

Runoilija tiiti82

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 24.1.2009
Viimeksi paikalla: 4.3.2016 19:50

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
29.8.1982

Oma esittelyni:
Mitäpä minusta? =) Omaan välillä aika omalaatuisen huumorintajun ja osaan joissakin asioissa olla tosi itsepäinen kuin muuli, jota saa yrittää vetää edestä ja työntaa takaa, tuloksetta. Ei hievahdakaan =) Sit mun sisältäni löytyy pieni... ei lehmä vaan romantikko. Oon muutaman oman runonkin saanut väsättyä. Pidän kovasti kirjoittelemisesta ja voi niitä, jotka joutuvat mun tekstitulvani uhreiksi =)
 

Voi kumpa voisin olla siellä missä sinäkin
tai voi kumpa sinä voisit olla täällä!

Voi kumpa peittoni muuttuisi sinuksi jonka turvalliset ja lämpöiset käsivarret kehoani ympäröisi, lämmittäisi sekä minusta kiinni pitäisi.

Voi kumpa voisit olla täällä missä minäkin ja uninalleni korvata...

Pehmonallen sijasta voisin sinua paijata, halia, rutistaa... ja korvaasi kuiskia kuinka rakas ja tärkeä olet sinä minulle.

Selite: 
Uninallet ovat kivoja mutta oma kulta on aina se jota eniten kaipaa toisen poissa ollessa... ja tuollaisena hetkenä syntyi tuo runo =)
Kategoria: 
 

Kommentit

ihana ja suloinen runo! :)

Lämmin hellyttävä runo.

 

Käyttäjän kaikki runot