Mä katsoin syvälle silmiisi
ja näin mitä ihminen nähdä ei voi
Sun hymysi loisti mun sieluuni kai
sen pinnalta joutsenet lentohon sai
Mä uskoin rakkauden valheeseen
ja luotin hyvyyden petokseen
On tuska ja valhe nyt lohduttajain
kun ootan mä kuoleman riemua vain
Selite:
Tämän runon tekaisin matkalla Turun suunnalta Tampereelle ystävänpäivänä 14.2.2014. Inspiraationa oli - kuinkas muuten - toivoton, mahdoton ja yksipuolinen rakkaus, joka ei koskaan tule saamaan täyttymystään. Purin tuskani runoon, joka on kyllä muodoltaan vähän liian vanhahtava, mutta runon tekeminen tuntui hyvältä ja helpotti omaa oloa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
