Ikävä iskee sydämeen
jälleen
salaman nopeasti
enkä saa enää henkeä
se salpaa mut kokonaan
en pysty edes itkemään
On niin paljon helpompaa
esittää kovaa
ja hymyillä
kuin myöntää vielä rakastavansa
edes itselleen
Kylmyys valtaa sisältä
miten enää pystyn rakastamaan
kun sydän on sirpaleina
sun nyrkkiin puristettuna
eikä siitä ole jäljellä edes kaunista muistoa
Ja kun olen paennut maailman ääriin
huomaan
en sua pysty millään unohtamaan
ja takaisin en kadonnutta
kuviteltua elämää saa
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi