Heräsin sinä aamuna...

Runoilija Chevonne

nainen
Julkaistu:
11
Liittynyt: 28.8.2005

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

'Parempi myöhään kuin ei milloinkaan'
 

Heräsin sinä aamuna auringonsäteiden kutitellessa varpaitani. Hemmetin kissa, joka oli taas käynyt nykimässä verhoni sivuun ikkunan edestä, ei voinut tänä ainoana vapaapäivänäni antaa minun nukkua pitkään. Käännän kylkeäni ja puristan silmiäni tiukemmin yhteen. Turha toivo, ei minua enää väsyttänyt. Huokaisen raskaasti ja nousen ylös sängystä.
Keittiöön mennessäni huomaan kissanretaleen loikoilevan keittiönpenkillä. Kostoksi aikaisesta herätyksestä pudotan pirulaisen lattialle. Se vilkaisee minua myrtyneesti keräillessään itseään lattialta. Vastaan katseeseen irvistämällä ilkeästi ja huitaisen jalallani kissaa kohti. Se väistää ja tepastelee sitten häntä pystyssä olohuoneeseen.
Avaan jääkapin oven ja tuijotan lohdutonta näkymää: kuivunut juustonjämä, vanhentunutta maitoa, muutama homehtunut porkkana, ja puolikas kurkku. Suljen oven tympääntyneenä ja kävelen kahvinkeittimen luokse. Mittaan veden ja kahvinporot ja laitan keittimen päälle. Sentään oli kahvia. Se jos olisi ollut loppu, niin en olisi tiennyt mitä tehdä.
Kiedon aamutakkia tiukemmin ympärilleni ja lähden hakemaan postia kahvin tippumista odotellessani. Edellisyönä oli satanut vettä ja sainkin jatkuvasti väistellä lätäköitä. Taaperran noin sadan metrin matkan postilaatikoille ja avaan luukun. Aamunlehti matkassani palaan asuntooni. Heitän lehden pöydälle ja huomaan kahvinkin valmistuneen juuri sopivasti. Istahdan kupillinen mustaa kahvia muassani pöydän ääreen ja avaan lehden. Olen tukehtua kahviini, kun näen edessäni nuo kirkuvat otsikot ja sen elämää suuremman kuvan. Ei voi olla totta…

Selite: 
3 min pätkä.
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot