Nimetön

Runoilija AnNaMariA

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 27.8.2005

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

"Miulle sie olet aina se pieni tyttö, et enempää etkä vähempää, mutta silti liikaa tarpeeks että osaisin käsitellä siuta ikinä, sie oot niitä olentoja, joita ei voi omistaa. Ja välitän siusta liikaa , että edes yrittäisin. Ja silmistä en edes pysty mitään sanomaan. Taivaallisen pelottava, jonka luokse on vaan pakko pyrkiä uudestaan vaikka koskis." -Näin hän kertoi kerran
 

Niin pitkä aika
Liian pitkä
Ottaa käteen
Hymyillä hieman

Desinfioin muistoni viimeisestä
Kuinka bensa haisee
Samat vaatteet
Riekaleiset ylläni

Eilen
Olisit taas ollut siinä
Pölyisellä tiellä

Matalissa housuissani
Kiivennyt satulaasi
Ilmaa repimässä itseni seksikkääksi

Kuva kädessäni viiltelee
Tähän aikaan vuodesta
Kun alan värittää

Ja vakuutan
Pystyväni siihen ilman sinua

Karheita käsiä
Nahkaista tuoksua

Polkaisen

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Mielipiteeni tästä runosta on:Hyvä.

 

Käyttäjän kaikki runot