Ystäväni virvatuli

Runoilija Minorea

nainen
Julkaistu:
9
Liittynyt: 1.8.2005
Viimeksi paikalla: 22.4.2016 15:48

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Pirteä ja elämäniloinen ihminen. Puhun paljon, mutta se on vain kuori, jonka alta löytyy ujo ja hauras tyttö. josta paloja on jo revitty irti.
Löytyy pyörimästä uskomattoman useista paikoista samalla nimimerkillä.
"En etsi seikkailuja, seikkailut etsivät minua, eivätkö löydä, sokeat."

"Katse voi tappaa, sanat voi satuttaa, väkivalta kasvaa."
 

Ystäväni.
Kirkastat tieni,
opastat minut kotiini.

Valoa kun pimeään hohkaat,
kanssani vaarat yhdessä kohtaat.

Avitat askeliani,
kannattelet painoani,
viet turvassa kotia.

Alkaa valosi kadota,
hiljalleen sammua.
Askeleni jo kotiovelle käy,
ei sinua enää näy.

Vaikka sinusta ilkeitä puhutaan,
että haet ihmisiä huviksesi hautaan,
en usko juttuja noita,
ei hyvää ystävää mikään voita.

Selite: 
17.09.2010 Lueskelin mangan "Rinne" osan yksi jossa tuli puhetta hitodamoista "aavetulista." Menin tutkimaan sitten tutumpaa nimikettä virvatuli. En itse ajattele tuota ilmiötä ilkeänä, vaan enemmänkin suojelevana.
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot