Ehkä opin rakastamaan

Tarvitseeko ihmisen rakastaa?
Entä jos ei vain pysty?
En voi enää luottaa kehenkään,
minut on painettu alas.
Minä en näe maailmassa kauneutta.
Tiedän,
ettei sitä ole.

Kerran kysyit rakastanko sinua.
En.
Minä en rakasta ketään.
Rakkaus on ruma sana.
Se on täynnä lupauksia ja kärsimystä.
Vihaan kaikkea,
vihaan koko maailmaa.

Mietit nyt,
miksi olen täällä jos vihaan kaikkea.
Yksinkertaista,
koska sinä olet täällä.
Sinä olet pieni ja hento ja haluan suojella sinua pahuudelta.
Sinusta ei saa tulla vihaista ja katkeraa,
sillä sinussa on niin paljon rakkautta.
Haluan pelastaa sinut.

Kysyit kerran,
voisitko antaa kaiken rakkautesi minulle.
Sanoin,
että en tarvitse rakkautta,
en mitään.
Minulla on sinut.
Sinä itkit.

Vaikka vihaan ihmisiä,
joiden kanssa liikut,
tiedän,
että sinä olet erilainen.
Vielä sinä huomaat sen.

En minä osaa rakastaa,
olen vain katkera.
Sinä et vaadi rakkautta,
sinä tunnet minut.
Mutta sinä tiedät,
että kaiken teen vain sinun takiasi.
En koskaan hylkää sinua.
Rakastan sinua.