Siitä on jo yhdeksän kuukautta,
kun tulin ensimmäisen kerran kotiin sinun kanssasi.
Olit niin pieni ja hauras, nyt jo niin iso ja vahva.
Kuinka äkkiä aika on mennytkään.
Osaat jo kaikenlaista. Seistä, ottaa pienen pieniä askeleita, naurat ja tanssit. Hymyilet niin suloisesti, ettei kukaan voi olla hymyilemättä takaisin!
Olet äidin ja isän pieni päivänsäde ja rakkautemme tulos!
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunista nuorenäidin onnea. Iloitkaa näistä vuosista , ne kuluvat niin pian.
ihana runo :)
rakkauden hedelmä :)