Nimetön

Runoilija kingforreal

mies
Julkaistu:
5
Liittynyt: 11.4.2008

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

voi luoja
 

Istun hiljaa, vaiti
yksin maailmassain

Ääretön taivas ylläni, äänetön maa allani
katkeruus syvällä sisälläni

Kun katse taas kohtaa tyhjyyden
minä löydän sen, kadonneen
jo lähes kuihtuneen, oikean rakkauden

Muistan ihmisen lämmön, kauneimman kaikista
tunnen ihonsa pehmeyden, turvan hänen sylinsä

Niin itken, minä murrun jälleen
kyyneleet tuskaa lievittäen, pisara kerrallaan parantaen

Kuitenkin käteni turhaan ojennan
en ulotu menneeseen
ei ollutta takaisin saa

Nyt painan pään, niellen totuuden
todellisuuden luokseni laskien

Paikallani kuiskauksia kuulen
tiedän sydämeni kuolleen

Selite: 
kai hänelle.
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot