Pidän sormiini tarttuneesta lyijystä ja pienistä naarmuista, joista pystyy päättelemään että olen tehnyt jotakin. Pidän sateessa seisomisesta, koska silloin voin tuntea itse niin pieneksi, että pystyn tekemään mitä vaan.
Pidän sumuisista aamuista ja linnuista, joita en koskaan onnistu näkemään.
Olen värikäs tai näkymötön, riippuen siitä millaista kameraa katsoja tahtoo käyttää. Mustavalkoinen tai täynnä rakeita. Olen katsellut kuuta jonka sirppi on kallellaan, melkein ylösalaisin.
En näe sanoja väreissä, mutta tunnen niiden sävyt.
Selite:
Kirjoitettu koulussa luovan tunnilla - ehkä ainut vähänkään nätti pätkä mitä sieltä on peräisin.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Piristävä ja mielenkiintoinen kuvaus itsestäsi.
Ja yhdyn edelliseen kommenttiin viimeisestä lauseesta :>
niin kaunis ja suloinen että olisin vaan lukenut uudelleen ja uudelleen, mutta ehkä parempi lisätä suosikkeihin ja lukea muina päivinä uudestaan. todellakin pidän tästä kaunokaisesta.