Menneisyyden haamut

Runoilija OikeeEnkeli

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 26.5.2005

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Kyyneleet kuivui jo poskillein,
mieleni kohtaa tämän hetken kuin eilisen.

Sydämeni särkyi kosketukseen,
vaikka kanssasi tiesin saavuttaneen,
enemmän kuin uskoin toivoneen.

Eihän toista voi omistaa,
vain huolta kantaa,
ja sopivasti rakkaudella tilaa antaa.

Onko rakkaus vain ihmisen luomaa harhaa?
Miten paljon pitää toiselle anteeksi antaa?
Ei. Ei se ole harhaa,
jokaisen virheet vain joskus hetkeksi käsistä karkaa.

Ei sillä, että menneet pitää unohtaa, saati taakkana kantaa.
Sydämissämme tunnemme,
milloin on aika anteeksi antaa ja menneet jättää taa.

Selite: 
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot