Niin metsä vastaa kun sinne huudetaan

Runoilija snöre

nainen
Julkaistu:
9
Liittynyt: 18.5.2005

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Vanha polku vie mua tuntemattomaan
Huudot kaikuu kauempana
Tyhmä koira, miks sen piti karata
Alkaa olla jo pimeää
Alan jo pikku hiljaa luovuttaa
Miks helvetis se tulis takas
Sillähän on paljon kivempaa täällä
Paljon erilaisia hajuja
Paljon tutkittavaa
Käännyn ympäri ja lähen takas päi
Meen vähän matkaa
Risteys tulee vastaan
Minne mennä? Oikea vai vasen?
Jossain taaempana kuuluu ääniä
En uskalla katsoa taakse
Lähden juoksemaan
Juoksen niin kovaa kuin pystyn
Äänet saavuttaa mua silti
Olisko se karhu? Tai susi?
Loppuuko mun elämä tähän?
Sain jostain ajatuksen:
Tahdon katsoa kuolemaa suoraan silmiin
Pysähdyn ja käännyn ympäri
Se hyppäs mun päälle
Nuoli mun naamaa
Saatanan rakki

Selite: 
Mulla ei taida olla suhde kunnossa ton koiran kanssa, vai? Melkeenpä vois sanoa, että on tosi juttu. Mut ei. En osaa eksyä. Ja tuskin tuos viereisessä metässä on kettua kamalampaa örkkiä.
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot