Kyllä mä pärjään, mä lupaan sen,
te näätte edessänne vahvan ihmisen.
On monet miekat muhun osunu,
ja syvälle oon niiden takii joutunu.
Mutta aina oon jokaisesta haavasta selvinny,
joka kerta mustista aukoista ulos kiivenny.
Vaikken mä teille ongelmistani oo koskaa kertonu,
niin nyt mä kerron, että itsetuhoon oon joskus sortunu.
Ootte aina mun tuskan nähny,
vaikka kuinka ja miten oon sitä peittäny.
Oon aina ajatellu, et oon yksin täs paikas,
yksin täl planeetal, yksin täs maailmas.
Ei oo kukaan koskaan tullu mua lohduttaa,
ei oo näyttäny että rakastaa, ei oo näyttäny että välittää.
Vaikka inhoon itteeni edelleen,
ja menee elämä ihan perseelteen,
niin kyllä mä pärjään, mä lupaan sen,
näätte edessänne tuskaakin vahvemman ihmisen.
Selite:
Kun joutuu kaiken sisälleen patoamaan, koska ei ole ketään, joka kuuntelee, vahvistuu siinä kummasti. Sisällä on vain pelkkää mustaa mustelmista, mutta päälle päin on vahva kuin panssari!
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hyvin kirjoitat. Hirveän "vihaisia" ja surullisia runoja sinulla.