Maailma kutistuu huoneeksi
päivät uhritoimituksiksi
elämä
yhtä ylinäyteltyä tragediaa
Vauhkoontuneena
yrittää tarttua johonkin
saamatta otetta
edes itsestään
Melkein naurattaa katsoa
miten kaikki valuu ohi
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hienosti rakennettu runo hajoamisesta. Pidin tuosta alusta erityisesti, se sai kiinnostumaan ja lukemaan loppuun.
Napakka paketti ja mukava lukea, tähän on myös helppo samaistua, etenkin näin stressi-aikaan..
Pidin tästä.
huoh. näinpä..
Hieno runo, toi loppu on suosikki!
Miten upee :o
Pidän kaikesta tässä!
Pidän tästä,
tältä se elämä juuri minustakin tuntuu. Se vain valuu ohi ja eikä sillä ehdi tehdä mitään eikä myöskään jaksa.
Eniten juuri pidän tuosta keskimmäisestä kappaleesta. Vahkoontunut sana minusta sopii siihen hyvin, se kuvaa loistavasti tuota tunnetta.
Hienoa!
<3