Miten karua huomata
satujen olevan vain sanoja
että öitä valvomalla
ei saakaan lisäaikaa
Kokoaa palansa uudestaan
todistaakseen elävänsä
ja hetken
kylmä on kuumaa
vaikka sormet ovat jo siniset
| Runoilija | Runon nimi | Luontipäivä |
Kommentteja |
Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| wannabe | Nimetön | 19.5.2007 | 4 | Runo |
| wannabe | Nimetön | 8.6.2009 | 4 | Runo |
| wannabe | Nimetön | 17.12.2006 | 4 | Runo |
| wannabe | Nimetön | 21.7.2009 | 4 | Runo |
| wannabe | Epävarmuudesta | 4.4.2005 | 2 | Runo |
| wannabe | likaisia kyyneleitä | 2.4.2005 | 1 | Runo |
| wannabe | Nimetön | 21.9.2006 | 1 | Runo |
| wannabe | Nimetön | 19.9.2008 | 0 | Runo |
| wannabe | Nimetön | 3.2.2007 | 0 | Runo |
| wannabe | Nimetön | 23.2.2009 | 0 | Runo |
Kommentit
mielenkiintoisesti pyörität lukijaasi,
sanasi laittavat ajatukset todella liikkeelle!
Isoja tosiasioita.
Oivaltava runo.
oho. jäin sanattomaks tästä.
ihan ei auennut ensimmäisellä kerralla kun luin tätä, eikä kyllä toisellakaan.
ihmettelen tätä, ehkä jokin tässä aukeaa mulle joskus.
mutta huh, jännä runo.
Rakastan ensimmäistä säkeistöä, toinen ei ihan vielä avautunut...
"satujen olevan vain sanoja", ihanasti tuolla tavalla alkusoinnut noissa sanoissa. Ja juuri tosi "karusti" huomattu.
Tuo öiden valvominen on myös tosi mielenkiintoinen ajatus, ihan mykistävä. Hieno runo.