Saint-Raphaëlissa aurinko sammui

Runoilija retee

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 17.3.2005

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Olen, sattumoisin siis kirjoitan, myös runoja. Suosittelen kaikille esimerkiksi sellaisia runoilijoita kuin Aaro Hellaakoski, Pentti Saarikoski ja Viljo Kajava. Näistä kumpuaa tietty elämänarvostus ja varsinkin Kajavalla on runoissansa hieno ote luontoon. Runoja on paljon ja niistä on opittava seulomaan ne itseään koskettavat. Yksikään runo ei ole huono, jotkin niistä eivät vain kosketa kaikkia ihmisiä sillä tavalla, kuin ne koskettavat toisia.
 

Tampatut tantereet, kauhtuneet sotisovat, viilletyt kasvot, lävistetty rinta, kärpästen täyttämät silmät.
Kaiken päälle laskeutuva sinitaivas, pilkkaava aurinko yllä liejuuntuvan, myllääntyvän, punaisen maan.

Taustalla mies nostaa terän kohti taivaita, tarinansa alussa tavoitellen uutta aamua, kauniimpaa kuin kevätpäivä, vain laotakseen maahan peitsi rinnan viertä hioen.

Me olemme laulaneet kauniista asioista, elon pienistä iloista, ihmeistä kuolevaisten, itkeneet miesten perään, rukoilleet lasten puolesta, ja pian väkivalloin luovutamme itsemme valloittajalle, kannamme ikuisen inhon siementä sisällämme.

Lehmukset, koivut, tammet niin täynnä pelkoa, kauhua pahaa, kuin unesta yöhön säikytettyinä seisovat tämän maailman reunalla viimeisen virren taustakuorona.

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Tätä lukiessa mieleen piirtyy etäisesti kaunis kuva kaaoksesta. Toisaalta taas tulee mieleen fantasiaelokuvan maisemat. Ja sekin on hyvä.

 

Käyttäjän kaikki runot