Ihminen ei kasva.

Runoilija Purppurasydän

mies
Julkaistu:
1
Liittynyt: 13.6.2009

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Ihminen ei kasva.
Iminen on kuin pala savea,
joka pala palalta riisutaan.
Kunnes lopulta kuolema näkee todellisen ihmisen,
valmiin tuotteen, joka ei pelkää

Ainoa todellinen pelko,
josta kaikki muu pelko on kiteytynyt,
on kuoleman pelko.
Kun lopun tultua seisoo kasvotusten kuoleman kanssa,
huomaa että pelkoa ei koskaan ole ollutkaan.
Pelko paljastua. Panssarin riisuminen, kerros kerrokselta,
saa lopulta ihmisen ymmärtämään,
että kuolema ei ole se mitä ihminen on pelännyt,
vaan matka sitä kohti;
pelko siitä miten valmiiseen tuotteeseen suhtaudutaan,
vaikka kuoren alla onkin aina ollut sama totuus.

Selite: 
Puhe siitä miten ihmiset kasvavat eläessään ei koskaan ole oikeen vakuuttanut minua. Asia on pikemminkin päinvastoin. Elämä riisuu ihmistä, kunnes lopulta ihminen ei pelkää, ja on oma itsensä.
Kategoria: 
 

Kommentit

kieltämättä mielenkiintoinen näkemys runossasi, tykkään! suosikit --> :D

 

Käyttäjän kaikki runot