Rakkaalle koiralleni!

Noin 8 vuotta sitten kun tulit meille, olit todella laiha, huonosti kohdeltu ja surullinen.
Olit vielä niin pieni, mietin kuinka joku voikaan olla niin julma viatonta luontokappaletta kohtaan.
Koskaan en tule ymmärtämään entistä omistajaasi ja sitä, miten ja miksi hän kohteli sinua niin julmasti.
Silmistäsi huomasi surun ja tuskan, et voinut piilottaa sitä. Kaipasit vain vähän hellyyttä ja huolenpitoa, mutta kai se oli liikaa pyydetty entiseltä omistajaltasi.
Entinen omistajasi oli jo lopettamassa sinua, vaikka olit vasta 11 kuukautta, elämäsi ei ollut edes kunnolla ehtinyt alkaa.
Onneksi kuitenkin sait mahdollisuuden elämään, kun me pelastimme sinut. Siitä olen ikuisesti kiitollinen, että saimme kuulla sinusta ja pystyimme ottamaan sinut toisen koiramme kaveriksi.
Nyt 8 vuoden jälkeen sinusta huomaa vielä, kuinka paha entinen elämäsi oli. Olet vielä hieman säikky ja laiha, sekä sairaudet kertovat myös siitä.
Mutta sinusta huomaa, kuinka onnellinen olet, rakastat leikkimistä vielä vanhoilla päivilläsi.
Jokaiselle haluat olla kiltti ja näyttää, ettei sinua tarvitse pelätä, mutta osaat myös puolustaa perhettäsi, jos siihen on aihetta.
Silmäsi on maailman suloisin asia sinussa, ne vain ovat niin suloiset!
Lohduttamisen taidon osaat todella hyvin. Jos minulla on paha olla ja itkettää, silloin sinä tulet viereeni, painat pääsi olkapäälleni ja itket kanssani, nenäsi alkaa vuotaa ja silmäsi menevät kosteiksi. Viereltäni et poistu, ennenkuin minulla on parempi olla.
Kun haluan jutella, sinä vastaat örisemällä.
Toivon, että saisin pitää sinut vielämahdollisimman pitkään, koska toisen koirani menetin vasta vähän aikaa sitten, en haluaisi menettää sinua nyt.
Rakastan sinua todella paljon ja olen kiitollinen siitä, että kuulut elämääni!!!