Mustaan pitsiin verhoutunut muukalainen hiljaa seinän viertä hiipii
Kasvoillansa suruhuntu, kädessä kukkasia kuihtuneita
Hiljaa oveen koputtaa, sisään asti lupaa saamatta
Kylmä viima perässään, pakkanen kintereillään
Kädestä kiinni ottaa, mukanaan vie, nimensä kuiskaten: Minä olen Ikävä.
Selite:
Niin suuri ikävä, että sydämeen sattuu.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi