Kyvyt valkoisten enkeleiden
jos omaisimme jokainen
mahdollisuudet pettyä häviää
voiko silloin olla onnellinen
olisiko päivää kun hymyilen?
Ihminen on luotu olemaan vaikea
me haluamme ja me tahdomme
meidän on pakko saada, on saatava
me otamme vaikka maan altamme
muistammeko edes mitä tahdoimme?
Oli vuosia kun kuljettiin kukkamekoissa
kun paloi ilmassa rauhaa ja rakkautta
tahdottiin maata heinikossa
sekaisin onnesta ja sekaisin sinusta
kerta toisensa jälkeen rakastella
Onke ne ajat takana päin
kun vielä tuntui jotain sydämessä
kun suutelevan vierasta sun näin
entä kun pakotin sut vasten lattiaa
Silmä silmästä niin me sanotaan
Kesäpäivinä katsomme taivasta
Se voi olla jo harmaa surusta
Miten ihminen voikaan olla sokea
Kaiken saa, kaiken mitä voi saada
silti ei pysty muita arvostamaan
Jos painaisi meitä muiden tuska
niinkuin nuorina asfaltti-ihottuma
olisimmeko jo kaksin kerroin kivusta?
Mutta emmehän me huomaa
kun olemme itsestä polleina
Haloo sanotaan kun puhelimeen vastataan
haloo vaan, haloo me kaikki sanotaan
puhelun voi lopettaa, sano soitellaan
niin metsä vastaa kun huudetaan
meilläpäin sanottiin kuinka voidaan
Kun on pää jäässä ja sydän kiveä
Onko mahdotonta viereen jäädä?
Viereen lohduksi yhden yksinäisen
vai onko tämä onnenonginta
ota mitä saat niin olet voittaja
Onko mahdoton auttaa avutonta
tarvitseeko tukea myös itserakas
mihin jää apu niille tarvitseville
Ja mihin ne apua tarvitsevat katosivat
ne ovat siellä sinun itsesi takana
Onko kaikki hyvin jos jotain ei saa
käänsin peilin en tahdo ottaa vaan antaa
ehkä olen saanut kaiken tarpeellisen
kiitos teidän, kyllä, olen onnellinen
sain teiltä jo kaiken mitä tarvitsen.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi